Yrittäjyyden tutkijat ympäri Eurooppaa koolla HHBIC-konferenssissa – Kooste StartUp Schoolin asiantuntijoiden puheenvuoroista

17.-18.11.2020 pidetty Haaga-Helia Innovation Conference 2020 keräsi yhteen yrittäjyyden tutkijat ja asiantuntijat ympäri Eurooppaa jakamaan tuoreinta yrittäjyyden tutkimustietoa. Tänä vuonna virtuaalisesti toteutetussa tapahtumassa StartUp Shoolista puhumassa olivat KTM Hannele Mennala, KTT Timo-Pekka Uotila sekä KTT Reija Anckar.


Yrittäjyysekosysteemit edistämässä menestystä

‘Yrittäjyyden ekosysteemit menestyksen edistäjänä’ oli yksi konferenssin pääteemoista. StartUp Schoolin yhteyspäällikkö Timo-Pekka Uotila yhdessä Haaga-Helian Senior Lecturer Jari Luomakosken käsittelivät aihetta NOCCA-hankkeen kontekstissa konkretisoiden teoriaa. Tarkastelussa oli Itämeren alueen yhteinen ekosysteemi, sillä Helsinki, Tallinna, ja Riika ovat mukana NOCCA-ohjelmassa.  Uotila ja Luomakoski kuvasivat kansainvälisen innovaatio-ohjelman toteutusta, rakennetta ja haasteita Stamin (2015) kuvion avulla.

StartUp Schoolin vetäjä Hannele Mennala yhdessä Timo-Pekka Uotilan kanssa valoittivat konferenssissa puolestaan  aihetta ”Creating impact in entrepreneurship ecosystem: perspective of higher education institution”. Tässä puheenvuorossa esiteltiin Haaga-Helia StartUp School, jonka toiminta perustuu tieteellisen tutkimustiedon ja käytännön osaamisen yhdistämiseen. Keskeistä on avoimissa asiantuntijaverkostoissa toimiminen.

Ekosysteemityöskentely on suhteellisen uusi ulottuvuus korkeakouluissa. Kun työmarkkinoiden muutostahti on nopea, oppimista tapahtuu entistä useammin korkeakoulun seinien ulkopuolella verkostoissa. Teknologia on helpottanut opiskelua ja palveluntarjoajia on entistä enemmän. Maantieteellinen alueellisuus ei enää sido korkeakouluja eikä opiskelijoita; kansainvälisten korkeatasoisten yliopistojen kursseja on saatavilla digitaalisesti, osittain ilmaiseksi. Yrittäjyysyhteisöjä syntyy digitaalisille alustoille. Tämä haastaa tarkastelemaan korkeakoulujen roolia yrittäjyysekosysteemin osana.

Spigel (2017) jaottelee yrittäjyysekosysteemin tekijät kulttuurisiin, sosiaalisiin ja materiaalisiin tekijöihin. Nämä ovat vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa; kulttuuriset tekijät vahvistavat sosiaalisten tekijöiden vaikutusta, jotka edelleen vahvistavat materiaalisia tekijöitä. Materiaaliset tekijät puolestaan tukevat sosiaalisten tekijöiden syntymistä, ja sosiaaliset tekijät edelleen kulttuurisia tekijöitä. Yrittäjyysekosysteemejä tutkittaessa huomio tulisikin olla näiden luotuihin yrityksiin keskittymisen sijaan tekijöiden vuorovaikutuksessa ja siinä, kuinka materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät vuorovaikuttavat ja luovat ekosysteemiä jatkuvasti.

Korkeakoulujen näkökulmasta luonnollinen paikka on osaamisen tuottaminen yrittäjyysekosysteemiin ja osaaminen syntyy erityisesti vuorovaikutuksessa. Uniikki asema eri toimijoiden solmukohdassa nostaa sillanrakentajan roolissa toimimisen tärkeäksi. Yhteys käytännön toimijoihin, opiskelijoihin, tieteelliseen yhteisöön, pedagoginen ymmärrys sekä osaaminen ja keinot kanavoida kansainvälistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta alueellisen osaamisen edistämiseksi yrittäjyyden saralla avaavat uusia mahdollisuuksia korkeakouluille.

Lue lisää aiheesta täältä >

 

Kirjallisuuskatsaus naisyrittäjyyteen ekosysteemeissä

KTT Reija Anckar ja talousteorian professori Dinara Orlova Moskovan valtiollisesta finanssiyliopistosta pitivät konferenssissa kiinnostavan kirjallisuuskatsauksen naisyrittäjyyteen ekosysteemeissä.

Yrittäjyyttä on alettu tutkia aktiivisesti 1970-luvulta, ja ekosysteemien tutkimus on hallinnut tutkimusta vasta vuodesta 2016. Viime aikoihin saakka kaikki tutkimus on lähtenyt olettamuksesta, että kaikki yritykset toimivat kuin ne olisivat miesten johtamia. Naisyrittäjät toimivat kuitenkin omalla tavallaan startupeissa ja ekosysteemeissä.

Suomessa naisyrittäjät ekosysteemeissä arvostavat ammattimaisuutta ja yhä useampi nainen ryhtyy yrittäjäksi. Suomalainen kulttuuri suo paljon mahdollisuuksia, mutta enemmän rahoitusta ja naispuolisia pääomasijoittajia kuitenkin kaivataan.

Venäjällä naiset tuovat sosiaalista pääomaa, tunteita, joustavuutta ja hallintoa ekosysteemeihin. Naiset pitävät hyvin huolta työntekijöistä perinteisten sukupuoliroolien takia Venäjän ollessa maskuliininen kulttuuri. Miehet dominoivat ja verkostoituvat työelämän ulkopuolellakin ja naiset välttelevät riskejä. Mutta naisia on alkanut ilmestyä myös ICT-ekosysteemeihin yrittäjiksi Venäjälläkin.

Muita nostoja Ancarin ja Orlovan löydöksistä:

  • Jos naisten yrittäjyyttä (n. 30 % kaikista yrittäjistä) saadaan lisääntymään, yrittäjyys lisääntyy kokonaisuudessaan, mikä on aina edullista kansantaloudelle
  • Naiset tuovat diversiteettiä ja sosiaalista pääomaa ekosysteemeihin
  • Naiset eivät saa yhtä paljon rahoitusta kuin miesten dominoivat yhtiöt
  • Naispuolisia enkelisijoittajia on vähemmän kuin miespuolisia; ei ole roolimalleja ja tukea
  • Naisia kiinnostaa muukin kuin aggressiivinen kasvu tai voitto
  • Aihetta ei ole tutkittu paljon

 

Yrittäjämäinen johtaminen auttaa tulevaisuuden ennakoimisessa

KTT Timo-Pekka Uotila oli konferenssissa mukana myös teemalla ”Entrepreneurial leadership”. Perinteinen yritysjohtamisen tematiikka on keskittynyt liiketoimintaympäristön analyysiin ja riskien optimointiin. Yritysjohto on kuitenkin törmännyt tuoreeseen ongelmaan – muutoksen kasvaneeseen nopeuteen ja äkillisten muutosten voimakkuuteen. Johtajat ovat heränneet hakemaan tukea tulevaisuuden ennakoimiseksi yrittäjämäisestä johtamisesta.

Muista johtamistavoista eroten yrittäjämäisen johtamisen keskiössä on uusien mahdollisuuksien tunnistaminen markkinoiden imitoinnin sijaan, sekä näiden mahdollisuuksien onnistunut hyödyntäminen.

Yrittäjämäiset johtajat tunnistavat ja tarttuvat uusiin mahdollisuuksiin, toimivat roolimalleina, varmistavat vaadittavat resurssit, jotta tilaisuuksiin pystytään tarttumaan, innostavat työntekijöitä, pystyvät luomaan vetoavan vision epävarmuuden keskelläkin, ja ennen kaikkea, antavat työntekijöille kokemuksen toimijuudesta, siitä, että juuri heidän roolinsa on merkityksellinen tulevaisuuden innovaatioiden ja menestyksen luomisessa.

 

 

 

 

 



X